Isänmaallisuudesta
Suurempaa rakkautta ei kukaan voi osoittaa, kuin että antaa henkensä ystäviensä puolesta. Joh.15:13. Nyt kun talvisodan alkamisesta on kulunut 80 vuotta, ajatukseni kääntyvät erääseen talvisodan veteraaniin, jonka tunsin. Hän oli 80-luvulla saman seurakunnan jäsen ja asui naapurustossa. Niinpä hän tuli eräänä päivänä käymään. Hän oli sillä tavalla vanhan kansan ihminen, että hän vain tulla tupsahti kylään. Yleensä hän tuli ilmoittamatta eikä hänellä puheliaisuudestaan huolimatta ollut yleensä erityistä asiaa. Puhuttiin tietysti seurakunnan asioita, mutta myös hänen yritteliäisyydestään puunkorjuun saralla. Hän oli kehittänyt puunkorjuumenetelmän, joka oli metsän luonnollista uusiutumista varjeleva vaihtoehto raskaille metsäkoneille. Aika usein hänellä oli puhtaaksikirjoitettavaa materiaalia, jota minä sitten naputtelin paperille sähkökoneellani. (Kotitietokoneet tulivat vasta myöhemmin.). Jouduin kerran hetkeksi tuuraamaan häntä messuillakin, kun hän käväisi syömässä, ja eikös siih