Tekstit

Nyt:

Ristin tiellä

Kuva
Jos joku tulee minun luokseni mutta ei ole valmis luopumaan isästään ja äidistään, vaimostaan ja lapsistaan, veljistään ja sisaristaan, vieläpä omasta elämästään, hän ei voi olla minun opetuslapseni.  Joka ei kanna ristiään ja kulje minun jäljessäni, ei voi olla minun opetuslapseni. Luuk.14:26-27. Jos oikein huolella miettii, mitä edellä on sanottu, Jeesuksen sanat voivat järkyttää. Ristin todellisuus tuntuu haastavan koko luonnollisen elämän. Ristin tie tuntuu menevän kaikkea normaalia vastavirtaan. Mutta elämänkokemus, jos hengellinen kasvu on jatkunut riittävän pitkälle, todistaa kuitenkin, että Herran sanat ovat tässäkin "niin ja aamen". Kaikki eivät joudu kokemaan sitä, että seurakunta hylkää, puoliso hylkää, uskon ystävät kaikkoavat, lapset nousevat kapinaan, terveys reistaa, omaisuus häviää, maine menee. Mutta moni uskoon tullut kokee ristin kuitenkin elämässään jollakin tavalla. Jokainen maksaa jotakin hintaa uskostaan.  Olen viime aikoina lukenut "Ylimielisyyden

Itsehoidon musta vyö

Kuva
Monet uskovat turvautuvat sielunhoitoon, kun heillä on ongelmia. Joskus sielunhoito on keskustelevaa ja analyyttistä, jolloin pohditaan asioita kokeneemman henkilön ohjauksessa. Joskus se voi olla vähän hokkuspokkus-hoitoa, jolloin etsitään nopeaa ratkaisua ja päätetään istunto rukoushetkeen ja toivotaan, että ongelma helpottuu Jumalan avun ilmestymisen kautta. Eipä siinä mitään, erilaisia tapoja voi yrittää. Tunnetusti rukous myös auttaa. Mutta toisinaan meidän tulisi osata ottaa oikein kunnollinen niskalenkki asioistamme ja heittää ne haittaavat tekijät mattoon - pam ja sillä siisti! Monta kertaa olemme liian kilttejä ja 'hyvin kasvatettuja' - emme osaa tehdä mitään radikaaleja ratkaisuja. Nyhjäämme sen kutimemme kanssa ja näperrämme jotain virkkuukoukullamme, mietimme hienoja ajatuksia, sepitämme kauniita rukouksia. Illuusiomme hyvästä elämästä pitää sisällään, että sen on oltava nättiä ja somaa. Usein meitä vaivaavat erilaiset ihmissuhdeongelmat. On hankaluuksia esimerkiksi

Pahan vai hyvän vallassa?

Kuva
Kun saastainen henki lähtee ulos ihmisestä, se harhailee autioilla seuduilla ja etsii lepopaikkaa, mutta ei löydä. Silloin se päättää: 'Minä palaan kotiini, josta lähdin.' Kun se sitten tulee ja löytää huoneensa lakaistuna ja hyvässä järjestyksessä, se hakee seitsemän vielä pahempaa henkeä, ja ne tulevat sisään ja asettuvat sinne asumaan. Näin sen ihmisen tila on lopussa pahempi kuin alussa." Luuk.11:24-26. Tässä on ilmaistuna hengellisen elämän yksi lainalaisuus: - kun teet pahaa, se paha sinussa kasvaa. Sinun omatuntosi paatuu ja saat ikäänkuin uusia voimia pahan tekemiseen. Onneksi sama lainalaisuus toimii toiseenkin suuntaan: - kun teet hyvää, hyvyys sinussa kasvaa ja saat uusia voimia hyvän tekemiseen. Voimme huomioida omaa kasvuamme tältä kannalta. Olenko edennyt oikeaan suuntaan vai otanko taka-askelia? Kasvanko uskossa ja muutunko enemmän Kristuksen kaltaiseksi vai annanko periksi ja kuljenko virran viemänä harhaan? (Hepr.2:1). Kun siis te, rakkaat ystävät, olette

Anteeksiantamisesta

Kuva
Silloin Pietari tuli Jeesuksen luo ja sanoi: "Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa minun on annettava hänelle anteeksi? Peräti seitsemän kertaako?" Matt.18:21. Aina silloin tällöin elämässä joudumme tilanteisiin, joissa kysytään, olemmeko valmiita antamaan anteeksi. Emme aina ole valmiita siihen, mutta suuresti auttaa, jos rikkonut osapuoli pyytää anteeksi. Luukas tuo esille rikkoneen osapuolen parannuksen: Vaikka hän seitsemästi päivässä rikkoisi sinua vastaan ja seitsemästi tulisi sanomaan sinulle: 'Minä kadun', anna hänelle anteeksi. Luuk.17:4. Anteeksiantaminen tuntuu heti helpommalta. Jos anteeksiantamisen velvoite sysätään niskaamme, vaikka emme jaksa antaa anteeksi, silloin joudumme syvemmälle sisäiseen ahdinkoon. Tilanteemme vain vaikeutuu, vaikka emme ole itse tehneet mitään väärin. Joskus olisi hyvä nähdä ihmissuhteiden ristiriidoissa monimutkaisuutta ja umpisolmuuntumista, jota on vaikea ratkaista jollakin y

Digi-usko ja live-elämä

Kuva
Kuva kirkon tapulista ja kukkivasta puusta - 658 kilotavua. Kiinnostaako sinua digiteknologia? Ihan vaan netin käyttäjän näkökulmasta? Parikymmentä vuotta sitten naureskeltiin, kun joku mainitsi sanan 'mega' (yleensä kuvakoon mittayksikkönä). Se oli olevinaan nörttien kieltä. Entä pikseli (digitaalisen kuvan pienin osanen)? Tämä postaus sopinee isänpäivään, sillä tiedämme, että 'isä osaa kaiken'.  Gammakorjaus. Monikaan ei tiedä, että tietokoneen ruudulla näkyy vain 256 eri väriä - tai mikä rajallinen määrä se nyt onkaan. Jos kännykällä tai digikameralla otettu kuva 'painaa' 2 megaa eli 2000 kiloa, siinä on paljon kuvasävyjä, joita tietokoneen tai kännykän näyttö ei pysty toistamaan. Ne voidaan toistaa vaikkapa painokuvassa. Sen sijaan nettiä varten voidaan kuvan 'painoa' keventää ja poistaa siitä turhia värisävyjä ja päätyä kuvaan, joka on silmälle täysin samanlainen kuin alkuperäinenkin kuva, mutta 'painaa' vain 200 kiloa - kymmeneosan siis! T

Helmiä sioille

Kuva
Älkää antako koirille sitä, mikä on pyhää, älkääkä heittäkö helmiänne sikojen eteen, etteivät ne tallaa niitä jalkoihinsa ja käy teidän kimppuunne ja raatele teitä. Matt.7:6. Jokin aika sitten sain viestin, jonka kirjoittajaan olin kai tehnyt jonkinlaisen vaikutuksen eSiru-postauksillani. Sehän oli sinänsä positiivista, mutta henkilö oli lukenut tekstiäni Ylilaudalta. Se on keskustelupalsta, jota nimitän "likaviemäriksi" ja jonne en missään nimessä itse lataisi mitään tekstiäni. On selvää, että postaukseni toimivat siinä ympäristössä sylkykuppeina. Joku anonyymi henkilö oli sen tehnyt jättäen mainitsematta alkuperäisen blogin tai meikäläisen nimen ja muuttaen postauksen typografian kokonaan. Hän oli härskisti myös rikkonut niitä sääntöjä, jotka olen kirjannut blogini kehyksiin koskien tekijänoikeuksia. Luuleeko joku toimivansa kristillisesti, kun jakaa tekijänoikeuksilla suojattuja tekstejä kopioimalla? Onko se olevinaan evankelioimista? Jotenkin tämä netin perusidea

Risti - uskon voima

Kuva
Puhe rististä on hulluutta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima. 1.Kor.1:18. Mutta ymmärrämmekö ristin merkityksen? Jeesuksen risti pelastaa, Golgatan risti sovittaa, risti on kristinuskon tunnus. Hyvä, jos sovitus ja Jeesuksen uhri on valjennut. Hyvä, jos olemme omakohtaisesti ottaneet vastaan ristin voiman ja pelastuneet - uudestisyntyneet evankeliumin kautta. Mutta ristin syvempi ymmärtäminen on elämänikäinen haaste. Kun eteemme tulee käytännön elämä ja sen vaikeudet, sen vääryydet, sen ihmissuhdeongelmat, sen onnettomat käänteet, kuten läheisen äkillinen kuolema, onnettomuus tai sairaus, olemme helposti ymmällä. Emme sittenkään tajua. Kun joudumme syytetyiksi jostakin, jota emme mielestämme ole tehneet tai joka on tapahtunut tahattomasti, olemme heti puolustuskannalla ja kaipaamme oikeutta. Siirrymme nopeasti evankeliumista lakiin ja alamme perustella omaa syyttömyyttämme. Näemme Jobin kirjasta, kuinka laki toimii: jos Ju