Uskon rituaalit


Olinpa saanut säärihaavan. Se kai lähti kehittymään jostakin raapimasta. Yritin sitä puhdistaa ja hoitaa,  mutta se vain laajeni ja tulehtui entisestään. Lopulta piti mennä lääkäriin. Haavaan laitettiin antiseptinen laastari. Sen piti olla muutaman päivän ja sen jälkeen piti jalkaa näyttää hoitajalle. Hoitaja otti laastarin pois ja kas vain - haavaan oli kehittynyt hyvännäköinen rupi. Mutta seuraavaa vaihetta en ollut nähnyt aiemmin: hoitaja otti pienen työkalun ja alkoi höylätä rupea pois. Alta paljastui uutta ihoa - hyvin ohutta, mutta tervettä. Käsittelyn jälkeen haava oli ummessa eikä tulehduksesta ollut jälkeäkään. Haava piti kyllä vielä suojata, että se paranisi täysin.

Mitä opimme tästä? Sanoisin, että Jumala parantaa synnin haavoja samalla tavalla. Emme omin voimin parane, vaan tarvitaan lääkäri. Lääkärin toimenpiteet voivat olla näkyviä, mutta enimmäkseen paraneminen tapahtuu salaisesti. Emme saa paranemisprosessia aikaan, sen tekee Jumala. Meidän osuus on siinä, että menemme lääkäriin.

Ajattelen vaikkapa kastetta. Otan sen vastaan, juuri muuta en osaa. Kasteessa on lähtölaukaus paranemisen ja puhdistumisen prosessille, joka johtaa siihen, että ulkonainen elämäni tervehtyy Jumalan voimasta, kun hänen salainen siunauksensa tekee työtään minun elämässäni.

Kaste on upea lahja, mutta jotkut ehkä yliarvostavat sitä sillä tavalla, että he näkevät siinä ihmisen pelastuksen kaikkineen. Itse ajattelen sillä tavalla 'helluntailaisesti', että uskoontuloon tarvitaan parannus, kääntyminen ja uudestisyntyminen ensin ja sitten vasta kaste on vuorossa sen jälkeen. Ei vaikuta ihan säännönmukaiselta, jos pitää ensin kokea Punaisen meren ihme ja sitten vasta voi irrottautua faaraon valtapiiristä. Voidaan siis ymmärtää Vanhan testamentin esikuvia ja niiden avulla selittää Uuden liiton sisältöä. Puhe 'ennakoivasta armosta' ja jopa perisynnistä sotkevat kuvion. Kastehan ei vapauta synnistä ja varsinkaan perisynnistä ei pääse uuden liiton uskovakaan - se säilyy meidän vanhassa luonnossamme hamaan hautaan. Kuten helluntailaiset sanovat: "liha ei pyhity".

Mutta en halua lapsikastetta vastaan väitellä, vaan nähdä pelastuksen suurempana kokonaisuutena. Uuden liiton uskova voi saada uskonsa tueksi vielä kastettakin vahvemman elementin - Pyhän Hengen kasteen. Mutta on syytä muistaa, että osa israelilaisista jäi Jordanin taakse, kun Joosua johdatti heidät Luvattuun maahan. Kaksi ja puoli heimoa jäi ikään kuin ilman kastetta Jordanissa. He muistuttavat luterilaisia, joiden keskellä on joukko 'sotureita', joiden esikuvat osallistuivat Kanaanin maan valloitukseen. (Tarkoitan siis uskovien kasteella käyneitä kirkon jäseniä.)

Kasteesta puhuessa on syytä muistaa, että siinä saadaan myös kaste paimenen seuraamiseen. Kaikki he saivat pilvessä ja meressä kasteen Mooseksen seuraajiksi.1.Kor.10:2. Samoin Luvatun maan valloittajat saivat kasteen Joosuan seuraajiksi. Me uuden liiton uskovat olemme vastaavasti saaneet kasteen Jeesuksen (Jeesuan) seuraajiksi. Jeesus on paimenemme, joka ruokkii meitä sanallaan ja auttaa sekä ymmärtämään sanaa että olemaan sille kuuliainen.

Kaikessa tässä on syytä varoa ritualisoimasta uskoa. Elävä usko Jumalaan ei synny eikä vaikuta pelkästään rituaalien tuloksena, vaikka ne "oikeassa järjestyksessä" toteutetaan. Raamatussa on esimerkkejä "väärästä järjestyksestä", kun esimerkiksi Gilgalissa toteutettiin ympärileikkaus (joka on uudestisyntymisen esikuva) vasta Jordanin ylityksessä saadun kasteen jälkeen (Joos.5:2-9). Samoin Corneliuksen talossa sai moni pakanasyntyinen kuulija Pietarin puheen vaikutuksesta Pyhän Hengen, vaikka näitä ei ollut vielä ehditty kastaa. Näin poikkeus vahvistaa säännön. Samalla meitä muistutetaan, että tärkeintä kaikessa jumalasuhteessa ja hengellisessä elämässä on sydämen usko. Muistamme, mitä Paavali sanoo rituaalien ja uskon suhteesta:

Koskeeko nyt tämä autuaaksi ylistäminen vain ympärileikattuja vai myös ympärileikkaamattomia? Mehän sanomme: "Jumala katsoi Abrahamille vanhurskaudeksi uskon." Oliko Abraham silloin ympärileikattu? Ei ollut, hän oli vielä ympärileikkaamaton. Hän sai ympärileikkauksen merkin sen vakuudeksi, että hänet oli hyväksytty vanhurskaaksi jo, kun hän ympärileikkaamattomana uskoi. Näin hänestä tuli kaikkien niiden isä, jotka uskovat ja jotka katsotaan vanhurskaiksi, vaikka he ovat ympärileikkaamattomia. Samoin hän on ympärileikattujen isä, jos nämä myös seuraavat sitä uskon tietä, jota isämme Abraham kulki ollessaan vielä ympärileikkaamaton. Room.4:9-12.

Kiinnitetään siis mielemme ja sydämemme Jeesukseen, uskomme perustajaan ja täydelliseksi tekijään. Hepr.12:2. Sisäinen paraneminen pääsee hyvään vauhtiin, kun Jeesus vie sitä eteenpäin. Synnistä voi jäädä arvet, mutta ruvet höylätään pois. Uskon tie voi olla sekä yleisen mallin mukainen että hyvin yksilöllinen. 

Luetuimmat nyt:

Ruokaa ja ketsuppia

Mokaamisen siunaus

Uskon siemenet