Piilosta esiin
Muistamme, kuinka ihmisen ja Jumalan suhde ajautui piiloleikiksi. Silloin mies ja nainen menivät Jumalaa piiloon puutarhan puiden sekaan. Herra Jumala huusi miestä ja kysyi: "Missä sinä olet?" 1.Moos.3:8-9.
Onko tämä piiloleikki sinulle tuttua? Yrität pysytellä etäällä Jumalasta ja unohtaakin hänen olemassaolonsa? Monet jumalattomat uskottelevat, ettei Jumalaa ole. Hänen olemassaolonsa on häiritsevä tekijä.
Niin, huono omatunto synnyttää pakoreaktion. Jos huono omatunto on vakiintunut olotila, sellainen paatumus johtaa Jumalan olemassaolon kieltämiseen - jumalattomuuteen.
Mutta vielä uskovinakin voimme aika ajoin paeta Jumalaa. Saatamme kätkeä asioita. Piilotamme elämämme arkaluontoisia puolia pois katseiden ulottuvilta. Muiden ihmisten edessä saamme tietysti näin tehdäkin, sillä yksityiset asiat pysykööt yksityisinä. Mutta joskus emme kertakaikkiaan uskalla tuoda Jumalan kasvojen eteen omia pimeitä puoliamme. Emme välttämättä osaa nimetä niitä. Koemme vain itsemme arvottomiksi. Tunnemme epämääräistä huonommuutta ja häpeää, kadumme asioita ja koemme olevamme likaisia - emme valmiita Jumalan kohtaamiseen.
Ehkä sisimpäämme on tarttunut häpeän tunne, joka on saanut alkunsa kiusaamisesta. Ehkä joku on joskus nauranut meille niin pahasti, että siitä on jäänyt sieluumme haava, joka ei parane.
Kuule siis: sinun ei tarvitse piilotella itseäsi. Et sinä kykene kätkemään itseäsi Jumalan katseelta. Minne voisin mennä sinun henkesi ulottuvilta, minne voisin paeta sinun edestäsi? Ps.139:7. Sinä voit tulla esiin, avata sydämesi Herralle ja katsoa syvälle omaan arvottomuuteesi ja huomata: olen Jumalan luoma ihminen, hänen kuvansa, hänen kättensä luomus. Olen hänen lunastamansa sielu, Jeesuksen verellä vapaaksi ostettu, kallisarvoinen helmi, morsiameksi kutsuttu. Jos minulla onkin likaiset vaatteet, hän voi vaihtaa ne puhtaisiin. Jos minulla onkin syntiä tunnollani, hän voi pestä minut. Jos tunnenkin häpeää, hän voi nostaa pääni pystyyn. Jos olenkin köyhä, häneltä saan ihmeellistä rikkautta. Jos elämäni on toivotonta raahautumista, hän antaa minulle uuden toivon ja nostaa elämäni uuteen merkitykseen.
Häneltä saan tulevaisuuden, joka on elämisen arvoinen. Häneltä saan uskalluksen, joka karkottaa pelon ja epävarmuuden. Häneltä saan kaiken, mitä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan (2.Piet.1:3). Niinpä Jumalan Henki kutsuu meitä kaikkia kielteisen omakuvan vaivaamia ihmisparkoja tänään Kristuksen luo:
Kyyhkyni, kallion kätkemä, vuoren seinässä lymyävä, anna minun nähdä kasvosi, anna minun kuulla äänesi, sillä sinun äänesi on suloinen, ihanat ovat sinun kasvosi. Laul.l.2:14.
Onko tämä piiloleikki sinulle tuttua? Yrität pysytellä etäällä Jumalasta ja unohtaakin hänen olemassaolonsa? Monet jumalattomat uskottelevat, ettei Jumalaa ole. Hänen olemassaolonsa on häiritsevä tekijä.
Niin, huono omatunto synnyttää pakoreaktion. Jos huono omatunto on vakiintunut olotila, sellainen paatumus johtaa Jumalan olemassaolon kieltämiseen - jumalattomuuteen.
Mutta vielä uskovinakin voimme aika ajoin paeta Jumalaa. Saatamme kätkeä asioita. Piilotamme elämämme arkaluontoisia puolia pois katseiden ulottuvilta. Muiden ihmisten edessä saamme tietysti näin tehdäkin, sillä yksityiset asiat pysykööt yksityisinä. Mutta joskus emme kertakaikkiaan uskalla tuoda Jumalan kasvojen eteen omia pimeitä puoliamme. Emme välttämättä osaa nimetä niitä. Koemme vain itsemme arvottomiksi. Tunnemme epämääräistä huonommuutta ja häpeää, kadumme asioita ja koemme olevamme likaisia - emme valmiita Jumalan kohtaamiseen.
Ehkä sisimpäämme on tarttunut häpeän tunne, joka on saanut alkunsa kiusaamisesta. Ehkä joku on joskus nauranut meille niin pahasti, että siitä on jäänyt sieluumme haava, joka ei parane.
Häneltä saan tulevaisuuden, joka on elämisen arvoinen. Häneltä saan uskalluksen, joka karkottaa pelon ja epävarmuuden. Häneltä saan kaiken, mitä elämään ja jumalisuuteen tarvitaan (2.Piet.1:3). Niinpä Jumalan Henki kutsuu meitä kaikkia kielteisen omakuvan vaivaamia ihmisparkoja tänään Kristuksen luo:
Kyyhkyni, kallion kätkemä, vuoren seinässä lymyävä, anna minun nähdä kasvosi, anna minun kuulla äänesi, sillä sinun äänesi on suloinen, ihanat ovat sinun kasvosi. Laul.l.2:14.
