Lihallinen ihminen Jumalan käytössä
Eräänä päivänä Herran enkeli ilmestyi Manoahin vaimolle ja sanoi: "Minä tiedän, että sinä olet hedelmätön etkä ole voinut saada lapsia. Kuitenkin sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan. Et saa juoda viiniä etkä olutta etkä syödä mitään epäpuhdasta raskautesi aikana, sillä poika, jonka synnytät, on Jumalan nasiiri jo äidinkohdusta asti, eikä veitsi milloinkaan saa koskettaa hänen hiuksiaan. Hän ryhtyy taistelemaan filistealaisia vastaan ja aloittaa Israelin vapauttamisen." Tuom.13:3-5.
Jumalan lupaukset Simsonin vanhemmille ja Simsonin elämäntehtävästä annettu näky antavat olettaa, että nyt annettiin lupaus Jumalan miehestä, joka tulisi olemaan voideltu sankari ja esimerkillisen hurskas ihminen. Joudumme kuitenkin ihmettelemään, miksi Simsonin elämä oli niin raadollista. Hänen elämäntapansa muistuttaa enemmän naisiin menevän miehen seikkailuja lihallisten nautintojen perässä.
Voihan olla, että Simsonin elämä kuitenkin heijastaa melko yleistä kaavaa. Jumala antaa voitelunsa, mutta ihminen on lihallinen. Katsomme asiaa Simsonin elämäkerran kautta ikään kuin Jumalan silmin, jolloin huomaamme jyrkän eron uudestisyntyneen hengellisen ihmisen ja toisaalta vanhan luonnon välillä. Tähän kahtiajakoon tutustumme päivittäin, kun elämme uskovan elämää, mutta saatamme myös tottua vanhan luonnon jatkuvaan hengellisen elämän jarruttamiseen. Elämä alkaa näyttää sekametelisopalta, joka ei enää kummastuta sen enempää.
Simsonin tarina nostaa etualalle miesten naisseikkailut, mutta on muitakin raadollisia kuvioita, joiden kautta vanha luonto häiritsee hengellistä elämää. Yksi harmillinen ilmiö on vallanhalu seurakunnassa. Kaikenlaisia turhia judo-otteluita käydään, jotta saavutettaisiin parempia asemia seurakunnan hierarkiassa. Unohdetaan, että Jeesus mitätöi sellaiset hierarkiat: Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, ja joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon kaikkien orja. Mark.10:43-44. Pahaksi onneksi tämä kamppailu on viety jopa yhteisötasolle niin että eri kirkkokunnat taistelevat keskenään vaikutusvallasta.
Simsonin tarina on opettavainen ja se jopa vähän sormi pystyssä neuvoo meitä välttämään kaikenlaisia romanttisia sekoiluita. Kehotus koskee etenkin niitä voideltuja yksilöitä, joilla on erityinen kutsumus tehdä Jumalan valtakunnan työtä. Pastoreita varsinkin. Toisaalta saamme nähdä, että Hengen voitelu pysyi vahvana, vaikka pienet lankeemukset horjuttivat voitelun toteuttamista. Voitelun menettäminen ei tapahdu tuosta vaan - huomaamatta. Toteamme myös, että tukka lähti päästä vasta monivaiheisen tapahtumasarjan päätteeksi. Simsonin oli mahdollista viisastua ja jättää kyseenalaiset naisseikkailunsa sikseen - tilaisuuksia annettiin useita.
Samalla ei voi olla ihmettelemättä, kuinka Jumala suvereenilla tavalla käytti hyväkseen Simsonin heikkouksia. Jumalan mielessä oli tuottaa filistealaisille erilaista päänvaivaa ja aiheuttaa vahinkoa. Simsonin moraaliset heikkoudet olivat nekin valjastettuja tähän. Osaammeko soveltaa tällaisia havaintoja omaan elämäämme? Ehkä meidän ei tarvitsisi olla niin huolissamme kaikista töppäilyistämme - Jumala on mestari kääntämään pahan hyväksi.
Valitettavasti Simson ei jaksanut vastustaa kiusauksiaan silloin kun olisi pitänyt ja hänen palmikkonsa leikattiin. Tukan menettämisen jälkeen Simson kadotti voimansa ja joutui vankilaan pyörittämään jauhinkiviä. Moni on kokenut tämän takaiskun hengellisessä kutsumuksessaan. Jos ei ihan vankilaan joutumisessa, niin ehkä on pitänyt palata maalliseen työhön. Ehkä seurakunnat ovat alkaneet hyljeksiä. Ovet ovat menneet kiinni.
Mutta hänen hiuksensa alkoivat leikkaamisen jälkeen kasvaa uudelleen. Tuom.16:22.
Jumalan voitelu ei helpolla katoa ihmisen elämästä. Simsonin tukka kasvoi ajan kanssa ja samoin voi käydä meidän hengellisen voitelumme. Kun elämme parannuksessa ja puhtaalla omallatunnolla, ovet voivat aueta uudestaan ja hengen inspiraatio palata sydämeemme. Voimme luottaa Jumalaan, joka on armollinen eikä peruuta antamaansa kutsua. On mahdollista, että toivo herää ja toteamme: kutsumustyöstämme puuttuu vielä jotakin - kenties sen kaikkein paras osa!
Copyright © 2024 Simo Papunen
