Vapaaksi sukukirouksista
Joskus minulta kysyttiin mielipidettä sukukirouksista, onko niitä ja miten niistä pääsee. Vastasin jotakin ympäripyöreätä yrittäen vakuuttaa kysyjää, että mitään sukukirouksia ei oikeastaan ole olemassa.
Mutta totta puhuen sukukiroukset nousevat esiin jo Raamatun alkulehdiltä, kun Kain sai kirouksen niskaansa veljensä Abelin murhan tähden. Ja Mooseksen laki kuvaa Jumalan menettelytapoja tähän tapaan: Aina kolmanteen ja neljänteen polveen minä panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista, vaadin tilille ne, jotka vihaavat minua. Mutta polvesta polveen minä osoitan armoni niille tuhansille, jotka rakastavat minua ja noudattavat minun käskyjäni. 2.Moos.20:5-6.
Sukukirous on olennaisesti sitä, että jonkun henkilön tekemä vääryys jää rasitteeksi tuleville polville ja sen aiheuttama painolasti siirtyy lasten ja lastenlasten kannettavaksi. Tappo tai muu väkivallan teko voi rasittaa sukua, vaikka suvun jäsenet eivät olisi edes tapahtuneesta tietoisia. Suvussa voi näin syntyä taipumus ratkaista ristiriitoja väkivallalla.
Itse tutustuin jokin aika sitten suvussani ilmenneeseen piirteeseen, josta en aiemmin tiennyt. Eräällä isovanhemmallani oli lukuisia avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia, joista hän ei halunnut tietää. Hän salasi isyyden ja vältteli vastuutaan. Lapset kasvoivat isästään orpoina. He kyllä selvisivät ulkonaisesti miten kuten, mutta jotenkin salaperäisesti - isästään tai isoisästään tietämättä - näillä lapsilla esiintyi taipumusta omien lastensa hylkäämiseen tai vähintäänkin sukulaistensa vieroksumiseen. Hylkäämisen kierre sitoi heitä. Hylätyksi tuleminen ja hylkääminen - molemmat ikävällä tavalla rampauttivat suvun elämää. Minuakin.
Suvuissa voi esiintyä ongelmia monesta syystä. Avioton lapsi voi olla yksi syy, joka tuottaa häpeää ja salailua, mutta muita syitä voivat olla alkoholismi, mielisairaudet, itsemurhat, konkurssit, abortit ja rikokset. Yksi nykyajan muoti-ilmiö on poikkeava seksuaalinen suuntautuneisuus. Näihin voidaan kai lisätä mm. peliriippuvuus ja ylivelkaantuminen.
Näiden ylisukupolvisten rasitteiden kanssa tarvitaan asioiden syvällistä ymmärtämistä. Seurakunnasta toivottavasti löytyy 'näkijöitä', jotka osaavat nähdä pinnan alla olevia syy-yhteyksiä. Profeetta Elisalla oli palvelija nimeltä Gehasi. Hän otti salaa itselleen sellaista, mikä ei olisi hänelle kuulunut (2.Kun.5). Tästä ahneudesta häntä rangaistiin ja hän sai siitä elinikäisen spitaalin. Tässä tapauksessa siis sairaus oli seurausta moraalisesta lankeemuksesta. Kun olen nähnyt vastaavaa omassa elinpiirissäni, olen keksinyt sille nimenkin: gehasisyndrooma. Ahneus tavaran perään on yksi tämän ajan vitsauksista. Joskus se todella sairastuttaa ihmisiä.
Asioiden peittely ja salaaminen haittaa niistä vapautumista. Salatut asiat luovat tunnekylmän ilmapiirin, jossa ei uskalleta sanoa asioita ääneen eikä näyttää tunteita vapaasti. Jokin möhkäle sisikunnassa tukahduttaa sielunelämän liikkeitä, jokin virtahepo on aina olohuoneessa, vaikka kuinka teeskentelisi, että kaikki on hyvin - jokin asia on tabu eikä siitä saa puhua.
Kun pyrimme eroon tästä tunteita tukahduttavasta ja sydäntä rasittavasta painolastista, hyvin tärkeä kompassin lukema löytyy Raamatusta: Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita. Joh.8:32. Asioista olisi hyvä puhua, ainakin perheen kesken ja suvun piirissä, mutta jo pelkkä oikea tieto voi tervehdyttää. Kun ymmärrämme, että olemme perineet taipumuksemme, että se tulee edeltäviltä sukupolvilta, voimme keskittyä kierteen katkaisemiseen ja tehdä tietoisesti työtä sen hyväksi, että pahan ote heltiäisi niskastamme. Uskovalle ihmiselle Jumalan voima tulee avuksi. Voimme vedota Jumalan lupaukseen, että hän antaa armonsa niille, jotka häntä rakastavat.
Elävästä uskosta voi muodostua tärkeä reitti vapauteen ja iloon. Jumalan sana rohkaisee meitä etsimään sitä vapautta, joka on meille varattuna.
Hän avasi minulle tien ja päästi minut vapauteen... Ps.18:20.
Mutta totta puhuen sukukiroukset nousevat esiin jo Raamatun alkulehdiltä, kun Kain sai kirouksen niskaansa veljensä Abelin murhan tähden. Ja Mooseksen laki kuvaa Jumalan menettelytapoja tähän tapaan: Aina kolmanteen ja neljänteen polveen minä panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista, vaadin tilille ne, jotka vihaavat minua. Mutta polvesta polveen minä osoitan armoni niille tuhansille, jotka rakastavat minua ja noudattavat minun käskyjäni. 2.Moos.20:5-6.
Sukukirous on olennaisesti sitä, että jonkun henkilön tekemä vääryys jää rasitteeksi tuleville polville ja sen aiheuttama painolasti siirtyy lasten ja lastenlasten kannettavaksi. Tappo tai muu väkivallan teko voi rasittaa sukua, vaikka suvun jäsenet eivät olisi edes tapahtuneesta tietoisia. Suvussa voi näin syntyä taipumus ratkaista ristiriitoja väkivallalla.
Itse tutustuin jokin aika sitten suvussani ilmenneeseen piirteeseen, josta en aiemmin tiennyt. Eräällä isovanhemmallani oli lukuisia avioliiton ulkopuolella syntyneitä lapsia, joista hän ei halunnut tietää. Hän salasi isyyden ja vältteli vastuutaan. Lapset kasvoivat isästään orpoina. He kyllä selvisivät ulkonaisesti miten kuten, mutta jotenkin salaperäisesti - isästään tai isoisästään tietämättä - näillä lapsilla esiintyi taipumusta omien lastensa hylkäämiseen tai vähintäänkin sukulaistensa vieroksumiseen. Hylkäämisen kierre sitoi heitä. Hylätyksi tuleminen ja hylkääminen - molemmat ikävällä tavalla rampauttivat suvun elämää. Minuakin.
 |
| Kuva Sasin Tipchai Pixabaystä |
Näiden ylisukupolvisten rasitteiden kanssa tarvitaan asioiden syvällistä ymmärtämistä. Seurakunnasta toivottavasti löytyy 'näkijöitä', jotka osaavat nähdä pinnan alla olevia syy-yhteyksiä. Profeetta Elisalla oli palvelija nimeltä Gehasi. Hän otti salaa itselleen sellaista, mikä ei olisi hänelle kuulunut (2.Kun.5). Tästä ahneudesta häntä rangaistiin ja hän sai siitä elinikäisen spitaalin. Tässä tapauksessa siis sairaus oli seurausta moraalisesta lankeemuksesta. Kun olen nähnyt vastaavaa omassa elinpiirissäni, olen keksinyt sille nimenkin: gehasisyndrooma. Ahneus tavaran perään on yksi tämän ajan vitsauksista. Joskus se todella sairastuttaa ihmisiä.
Asioiden peittely ja salaaminen haittaa niistä vapautumista. Salatut asiat luovat tunnekylmän ilmapiirin, jossa ei uskalleta sanoa asioita ääneen eikä näyttää tunteita vapaasti. Jokin möhkäle sisikunnassa tukahduttaa sielunelämän liikkeitä, jokin virtahepo on aina olohuoneessa, vaikka kuinka teeskentelisi, että kaikki on hyvin - jokin asia on tabu eikä siitä saa puhua.
Kun pyrimme eroon tästä tunteita tukahduttavasta ja sydäntä rasittavasta painolastista, hyvin tärkeä kompassin lukema löytyy Raamatusta: Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita. Joh.8:32. Asioista olisi hyvä puhua, ainakin perheen kesken ja suvun piirissä, mutta jo pelkkä oikea tieto voi tervehdyttää. Kun ymmärrämme, että olemme perineet taipumuksemme, että se tulee edeltäviltä sukupolvilta, voimme keskittyä kierteen katkaisemiseen ja tehdä tietoisesti työtä sen hyväksi, että pahan ote heltiäisi niskastamme. Uskovalle ihmiselle Jumalan voima tulee avuksi. Voimme vedota Jumalan lupaukseen, että hän antaa armonsa niille, jotka häntä rakastavat.
Elävästä uskosta voi muodostua tärkeä reitti vapauteen ja iloon. Jumalan sana rohkaisee meitä etsimään sitä vapautta, joka on meille varattuna.
Hän avasi minulle tien ja päästi minut vapauteen... Ps.18:20.
