Vapaaksi riippuvuuksista

Sanalla 'riippuvuus' voidaan tarkoittaa erilaisia addiktioita, kun ihminen on koukussa tupakkaan, alkoholiin, muihin nautintoaineisiin tai lääkkeisiin. Tällöin voidaan puhua päihderiippuvuudesta. Ihminen voi joutua myös peli-, porno- tai nettiriippuvuuteen. Näiden lisäksi on olemassa sellaisia riippuvuuksia kuin pakonomainen shoppailu (yleensäkin ylikuluttaminen) tai liikunta-addiktio. Myös pakonomainen laihduttaminen (anoreksia) voidaan laskea riippuvuudeksi.

Askeesi eli nautinnoista kieltäytyminen ei ole nykyihmiselle kovinkaan tuttua, sen sijaan meitä riivaa nautinnonhakuisuus. Nykyajan postmoderni ihminen haluaa käyttää vapaa-aikansa huvituksiin ja nautintoihin. Elämä etenee lyhytjänteisesti halujen tyydyttämisestä toiseen. Vain harvat jaksavat tavoitella pitkäjänteisesti jotakin unelmaansa tehden työtä ja harjoittaen itsekuria. Mutta mitä henkevämpiä tavoitteita ihmisellä on, sitä enemmän pitää kieltäytyä ja harjoittaa itsehillintää, jotta keskittyminen omaan kutsumukseen ja elämäntehtävään voisi onnistua.

Kristillinen usko ei edusta asketismia, mutta Raamattu kuitenkin suosittaa itsehillintää ja määrätietoista itsekuria. Jeesuksen kiusaukset, joita hän kohtasi erämaassa, kun paholainen sai häntä koetella, olivat juuri itsehillinnän testejä. Jeesus osoitti rautaista itsekuria ja keskittymistä oman kutsumuksensa läpiviemiseen.

Kuva John Hain Pixabaystä
Kun Paavali opettaa uuden liiton mukaista ajattelua, hän ottaa lihan ja hengen vastapareiksi. Liha on yhtä kuin vanha ihminen ja vanha luonto haluineen ja heikkouksineen, henki edustaa uudeksi luotua ihmistä, joka kykenee hillitsemään lihansa himot ja elämään ihanteidensa mukaan hengen avulla. Henki ei tässä yhteydessä ole vain ihmisen jaloja pyrkimyksiä ja korkeita ajatuksia, vaan Henki on uudestisyntymisessä saatu taivaan lahjoittama kyky toimia Jumalan tahdon mukaan. Pyhän Hengen kaste on sitten vielä seuraava askel, jossa annetaan myös yliluonnollisia armolahjoja, joita vanhassa ihmisessä ei ollut.

Uusi ihminen on luotu hengelliseen kasvuun, jota Kristus vaalii ja Henki inspiroi. Uskova voi pyhittyä ja kasvaa uskossaan hengelliseen aikuisuuteen, jossa hän voi hyvin ja elää hengen vapaudessa. Lihan mieli sen sijaan vie ihmisen kohti riippuvuuksia. Kun ihminen antaa periksi himoilleen ja toteuttaa niitä, aikaa myöten niistä tulee kahle. Viaton pelaaminen muuttuukin pakonomaiseksi tarpeeksi, jossa henkilön rahatkin hupenevat ja muuttuvat vähitellen velkaantumiseksi. Viaton shoppailu tuo kohta ulosottomiehet ovelle. Liika liikunta voi johtaa syömishäiriöön. Porno voi villitä ihmistä niin, että parisuhde kärsii tai peräti avioliitto hajoaa. Alkoholin tissuttelu voi viedä työkyvyn.

On siis tärkeää ymmärtää riippuvuuksien syntymekanismia ja tehdä tarpeelliset johtopäätökset. Riippuvuus syntyy, kun en harjoita kohtuullisuutta ja sovella itsehillintää. Addiktio lähtee kehittymään, jos aina antaa periksi himolleen ja aina hakee nautintoa itselleen. Ihmisen luonnolliset tarpeet voivat korostua liikaa ja tolkun ihminen alkaa käyttäytyä tolkuttomasti. Paras lääke siihen on hengen pyrkimysten ja hengellisten tarpeiden tuominen etualalle. Henkinen elämä kaipaa ravinnokseen elämän tarkoituksen mietiskelyä, hyvää lukemista, kehittäviä harrastuksia, kunnollisia kanssaihmisiä, rehellistä työtä. Hengellinen elämä kaipaa Jumalan sanaa ja rukousta, seurakuntaelämää, paimenia, esirukoilijoita ja uskon ystäviä, sekä oman kutsumuksen harjoittamista ja siinä palvelemista.

Harjoitetaan siis itsekuria ja jos jokin meitä alkaa liikaa vetää puoleensa, pidetään ainakin kiinni kohtuudesta. Harjoitetaan Jumalan sanaa, kuunnellaan sitä ja toteutetaan sitä arjessa. Näillä jo pärjää pitkälle. Varotaan rahanhimoa, sillä: 

Ne, jotka tahtovat rikastua, joutuvat kiusaukseen ja lankeavat ansaan, monenlaisten järjettömien ja vahingollisten halujen valtaan, jotka syöksevät ihmiset tuhoon ja perikatoon. Rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri. 1.Tim.6:9-10.

Uskova, joka kasvaa terveessä uskossa aikuiseksi, joutuu jatkuvasti valvomaan itseään ja huomaamaan, että itsehillintä on monessa suhteessa avaintekijä. Jos itsehillintä ei petä kiusauksissa, niin viimeisenä kottelemuksena on selviäminen kielen synneistä. Jos joku mielii päästä täydellisyyteen, Herran veli Jaakob asettaa hänelle aika tiukan ja lahjomattoman tavoitteen:

Jos joku luulee olevansa Jumalan palvelija mutta ei pysty hillitsemään kieltään, hän pettää itsensä ja hänen jumalanpalveluksensa on turha. Jaak.1:26. Kaikkihan me hairahdumme monin tavoin. Täydellinen on se, joka ei hairahdu puheissaan: hän kykenee hallitsemaan koko ruumiinsa. Jaak.3:2.

Luetuimmat nyt:

Uskon rituaalit

Pahan vai hyvän vallassa?

Lakanatesti