Salattu Jumala
Katselin Wikipediasta tietoja mystiikasta. Tämän päivän teologiassa ja yliopiston ohjelmassa mystiikka on jokin ilmiö, joka kuuluu uskontoon, mutta sitä tarkastellaan vähän kuin nenänvartta pitkin ylä- ja ulkopuolelta. Teologinen tiede haluaa olla puhdistettu kaikenlaisesta salaperäisyydestä ja salamyhkäisestä ja hyväksyy vain arkijärjen mukaisia tosiasioita ja loogisen päättelyn mukaisia väittämiä. Siitä on siis tullut aitoa tiedettä - vapaaehtoista näköpiirin rajoittamista eli "silmälapputeologiaa".
Kun haluamme oppia tuntemaan Jumalaa, emme pääse millään tempulla eroon mystiikasta. Kun lähestymme salattua Jumalaa, joudumme alueelle, jossa emme osaa suunnistaa luonnollisilla lahjoillamme ja jossa emme osaa kulkea omaan ymmärrykseemme nojaamalla. Jos emme halua olla mystikkoja, emme pääse eteenpäin. Jäämme sille alueelle, jota Paavali sanoo 'järjelliseksi jumalanpalvelukseksi" (Room.12.1). Evankelistat ja opettajat voivat pärjätä tällä alueella varsin hyvin, mutta jo paimenet tarvitsevat laajempaa ymmärrystä, jota vain Pyhä Henki voi antaa. Profeetalle pitäytyminen järjellisessä jumalanpalveluksessa olisi alaikäisten uskoa. Profeetaksi ei voi kukaan tulla, jos tajunnan taso ei yllä yliluonnollisen alueelle.
Jumala on antanut meille Pyhän Hengen oppaaksi, sillä Kuka muu kuin ihmisen oma henki tietää, mitä ihmisessä on? Samoin vain Jumalan Henki tietää, mitä Jumalassa on. 1.Kor.2:11. Pyhän Hengen voimavaikutukset ovat sitä aluetta, jossa salattu Jumala toimii. Herätyskristillisyydessä tätä uskonelämän aluetta ei kuitenkaan tavallisesti kutsuta mystiikaksi, vaan puhutaan karismaattisuudesta.
Kun syvennymme joulun sanomaan ja luemme jouluevankeliumia vaikkapa Matteuksesta ja mietimme itämaan tietäjiä, jotka tähden perässä tulivat Betlehemiin, emme voi välttää tiettyä ihmetystä. Sanoman järjellinen käsittäminen jää puolittaiseksi. Voimme tietysti ajatella, että itämaan viisaat miehet olivat todennäköisesti niiden juutalaisten uskonoppineiden jälkeläisiä, jotka aikoinaan oli pakkosiirretty Babyloniin. He sitten yhdistivät messiasodotuksen ja tähtitieteen havainnot toisiinsa ja päätyivät siihen, että tuleva messias todennäköisesti syntyisi lähaikoina Jerusalemissa. Eli onhan siinä logiikkaa, mutta mahtoiko pelkkä logiikka liikuttaa sitä kolmen (tai neljän) miehen karavaania, josta meille on kerrottu? Tuskin.
Joulu, jos mikä, on mystinen tapahtumasarja täynnä yliluonnollisia asioita, järjelle vaikeasti käsitettäviä käänteitä. Ihminen ei selviä pelkällä pohtimisella, jos aikoo ymmärtää joulun merkitystä. Joulu on mysteeri, jonka Pyhä Henki voi avata. Jeesus, Jumalan Poika, syntyy Betlehemissä lehmien syöttökaukaloon ja itämaan tietäjät tulevat häntä kumartamaan ja tuomaan hänelle lahjojaan ja lisäksi kedolla paimenet saavat ihmetellä enkelikuoroa, joka ylistää Jumalaa ja niin edelleen. Voisi sanoa, että "eihän tässä ole mitään järkeä", mutta kun se on niin tuttua tarinaa, niin emme sitä ala kiistämään. Hyväksymme sen ja teemme kuten Maria, joka kätki kaiken sydämeensä ja tutkisteli asiaa kaikessa rauhassa. Voimme sitten tutkisteluumme liittää mukaan sen, minkä tiedämme: joulun lapsi kasvoi aikuiseksi ja päätyi ristille, sovitti meidän syntimme, kuoli, mutta nousi ylös. Ja astui taivaisiin.
Niin evankeliumi hahmottuu ja toivottavasti selviää myös, millä tavalla meidän tulisi suhtautua kaikkeen tähän. Ymmärrämme, että olemme tekemisissä elämää suurempien asioiden kanssa. Jos pidämme kaikkea roskana ja mitätöimme asian merkityksen, teemme pahan erehdyksen:
Kuinka sitten me voisimme välttää rangaistuksen, jos emme pidä arvossa sitä suurta pelastusta, jota itse Herra ensimmäisenä julisti? Ne, jotka kuulivat hänen julistuksensa, ovat sen todistuksellaan vahvistaneet ja välittäneet meille, ja itse Jumala vahvisti heidän todistuksensa: hän antoi heidän tehdä tunnustekoja ja ihmeitä, monia voimallisia tekoja, ja jakoi Pyhän Hengen lahjoja tahtonsa mukaan. Hepr.2:3-4.
Ne taas, jotka ottavat sanoman vastaan, saavat Pyhän Hengen - toisin sanoen valmiuden laajentaa tajuntansa piiriä em. mystiikan alueelle ymmärtääkseen, miten salattu Jumala toimii. Pyhä Henki antaa käyttöömme viisauden ja näkemisen hengen (Ef.1:17) ja jakaa armolahjoja. Olemme ikään kuin pimeässä, mutta meillä on Jumalan sanan taskulamppu ja Pyhän Hengen gps-navigaattori mukanamme.
Näitä voimme itse kukin mietiskellä, kun osallistumme joulunajan juhliin. Heti alkuunsa on syytä avata sydämensä ja kuulostella, mitä Jumala puhuu ohi järjen, yli ymmärryksen, tuolta puolen arkitiedon. Voimme antaa sen pyhän ihmetyksen tulla, mikä jouluun erottamatta kuuluu. Voimme yhtyä enkelten kiitoslauluun ja ylistyskuoroon ja lapsen tavalla ottaa vastaan evankeliumin ilon, rauhan ja voiman.
Kun haluamme oppia tuntemaan Jumalaa, emme pääse millään tempulla eroon mystiikasta. Kun lähestymme salattua Jumalaa, joudumme alueelle, jossa emme osaa suunnistaa luonnollisilla lahjoillamme ja jossa emme osaa kulkea omaan ymmärrykseemme nojaamalla. Jos emme halua olla mystikkoja, emme pääse eteenpäin. Jäämme sille alueelle, jota Paavali sanoo 'järjelliseksi jumalanpalvelukseksi" (Room.12.1). Evankelistat ja opettajat voivat pärjätä tällä alueella varsin hyvin, mutta jo paimenet tarvitsevat laajempaa ymmärrystä, jota vain Pyhä Henki voi antaa. Profeetalle pitäytyminen järjellisessä jumalanpalveluksessa olisi alaikäisten uskoa. Profeetaksi ei voi kukaan tulla, jos tajunnan taso ei yllä yliluonnollisen alueelle.
Jumala on antanut meille Pyhän Hengen oppaaksi, sillä Kuka muu kuin ihmisen oma henki tietää, mitä ihmisessä on? Samoin vain Jumalan Henki tietää, mitä Jumalassa on. 1.Kor.2:11. Pyhän Hengen voimavaikutukset ovat sitä aluetta, jossa salattu Jumala toimii. Herätyskristillisyydessä tätä uskonelämän aluetta ei kuitenkaan tavallisesti kutsuta mystiikaksi, vaan puhutaan karismaattisuudesta.
 |
| Kuva sebastiano iervolino Pixabaystä |
Joulu, jos mikä, on mystinen tapahtumasarja täynnä yliluonnollisia asioita, järjelle vaikeasti käsitettäviä käänteitä. Ihminen ei selviä pelkällä pohtimisella, jos aikoo ymmärtää joulun merkitystä. Joulu on mysteeri, jonka Pyhä Henki voi avata. Jeesus, Jumalan Poika, syntyy Betlehemissä lehmien syöttökaukaloon ja itämaan tietäjät tulevat häntä kumartamaan ja tuomaan hänelle lahjojaan ja lisäksi kedolla paimenet saavat ihmetellä enkelikuoroa, joka ylistää Jumalaa ja niin edelleen. Voisi sanoa, että "eihän tässä ole mitään järkeä", mutta kun se on niin tuttua tarinaa, niin emme sitä ala kiistämään. Hyväksymme sen ja teemme kuten Maria, joka kätki kaiken sydämeensä ja tutkisteli asiaa kaikessa rauhassa. Voimme sitten tutkisteluumme liittää mukaan sen, minkä tiedämme: joulun lapsi kasvoi aikuiseksi ja päätyi ristille, sovitti meidän syntimme, kuoli, mutta nousi ylös. Ja astui taivaisiin.
Niin evankeliumi hahmottuu ja toivottavasti selviää myös, millä tavalla meidän tulisi suhtautua kaikkeen tähän. Ymmärrämme, että olemme tekemisissä elämää suurempien asioiden kanssa. Jos pidämme kaikkea roskana ja mitätöimme asian merkityksen, teemme pahan erehdyksen:
Kuinka sitten me voisimme välttää rangaistuksen, jos emme pidä arvossa sitä suurta pelastusta, jota itse Herra ensimmäisenä julisti? Ne, jotka kuulivat hänen julistuksensa, ovat sen todistuksellaan vahvistaneet ja välittäneet meille, ja itse Jumala vahvisti heidän todistuksensa: hän antoi heidän tehdä tunnustekoja ja ihmeitä, monia voimallisia tekoja, ja jakoi Pyhän Hengen lahjoja tahtonsa mukaan. Hepr.2:3-4.
Ne taas, jotka ottavat sanoman vastaan, saavat Pyhän Hengen - toisin sanoen valmiuden laajentaa tajuntansa piiriä em. mystiikan alueelle ymmärtääkseen, miten salattu Jumala toimii. Pyhä Henki antaa käyttöömme viisauden ja näkemisen hengen (Ef.1:17) ja jakaa armolahjoja. Olemme ikään kuin pimeässä, mutta meillä on Jumalan sanan taskulamppu ja Pyhän Hengen gps-navigaattori mukanamme.
Näitä voimme itse kukin mietiskellä, kun osallistumme joulunajan juhliin. Heti alkuunsa on syytä avata sydämensä ja kuulostella, mitä Jumala puhuu ohi järjen, yli ymmärryksen, tuolta puolen arkitiedon. Voimme antaa sen pyhän ihmetyksen tulla, mikä jouluun erottamatta kuuluu. Voimme yhtyä enkelten kiitoslauluun ja ylistyskuoroon ja lapsen tavalla ottaa vastaan evankeliumin ilon, rauhan ja voiman.
