Digi-usko ja live-elämä

Kuva kirkon tapulista ja kukkivasta puusta - 658 kilotavua.

Kiinnostaako sinua digiteknologia? Ihan vaan netin käyttäjän näkökulmasta? Parikymmentä vuotta sitten naureskeltiin, kun joku mainitsi sanan 'mega' (yleensä kuvakoon mittayksikkönä). Se oli olevinaan nörttien kieltä. Entä pikseli (digitaalisen kuvan pienin osanen)? Tämä postaus sopinee isänpäivään, sillä tiedämme, että 'isä osaa kaiken'. 

Gammakorjaus. Monikaan ei tiedä, että tietokoneen ruudulla näkyy vain 256 eri väriä - tai mikä rajallinen määrä se nyt onkaan. Jos kännykällä tai digikameralla otettu kuva 'painaa' 2 megaa eli 2000 kiloa, siinä on paljon kuvasävyjä, joita tietokoneen tai kännykän näyttö ei pysty toistamaan. Ne voidaan toistaa vaikkapa painokuvassa. Sen sijaan nettiä varten voidaan kuvan 'painoa' keventää ja poistaa siitä turhia värisävyjä ja päätyä kuvaan, joka on silmälle täysin samanlainen kuin alkuperäinenkin kuva, mutta 'painaa' vain 200 kiloa - kymmeneosan siis! Tätä prosessia kutsutaan gammakorjaukseksi. Ennen vanhaan se oli hyvin tarpeellinen työ, kun toteutettiin nettisivuja. Nykyään sitä vähemmän tarvitaan, koska siirtokapasiteetit ovat nousseet. Kuvan avautuminen ei hidastele, vaikka näytetään koko 2 megan kuva.

Näitä taustatietoja on hyvä olla hallussa, jos julkaisee netissä kuvia ja työstää niitä. Ei kannata säikkyä uusia digitermejä. Voi käydä niin kuin eräälle henkilölle, jolle puhuin gmmakorjauksesta. Hän syytti minua kuvan sävyjen tahallisesta vääristelystä!

Valovoima. Tietokoneen näyttö on tehtaalla säädetty optimaaliseksi. Valovoimaisuus on näytöissä tainnut kasvaa vuosien varrella. Tai voihan olla, että vanheneva näyttö ei pysy kirkkaana, vaan sen valovoima laskee. Joskus kokeilin säätää valoa, mikä ei ole hyvä, sillä näyttöjen olisi hyvä pysyä yhtä kirkkaina naapurin laitteisiin verrattuna - varsinkin jos luo kuvallisia nettisivuja. Toisin sanoen näytöt olisi hyvä galibroida, mutta se ei oikein onnistu. Hankala on vertailla omia kuvia jonkun toisen näytöllä ja katsoa niitä vierekkäin. Jos julkaisemasi kuvat ovat liian tummia tai liian valoisia, kysymyksessä on todennäköisesti täysin tahaton teko. Kuvat näyttävät erilaisilta eri näytöillä.

Fontit. Yhteistyön tekeminen verkkosivujen merkeissä on sudenkuoppia täynnä. Kun joku on kääntänyt postaukseni vieraalle kielelle ja kääntänyt myös kuvatekstin, se palaa minulle kryptisenä. Kuvan teksti näyttää olevan peräisin toiselta planeetalta. Niinpä valitsen sille itse fontin (kirjasinlajin). Vasta aikojen päästä tajuan, että se kääntäjän fontti olisi pitänyt siirtää koneiden välillä! 

Live. Vuosien varrella on joskus syntynyt tilanteita, että joku on pyytänyt esirukousta. Hän on halunnut soittaa minulle puhelimella, mutta en ole jakanut numeroani. Niinpä hän on voinut ottaa yhteyttä Messenger-sovelluksella ja ajatellut hyödyntää sitä puhelunkin kytkemiseen. 

Ymmärrän hyvin. Ymmärrän, että kaikki eivät osaa ilmaista itseään kirjallisesti ja haluaisivat keskustella asiat selviksi puhelimessa. Olen itse kuitenkin karttanut tällaista kommunikointitapaa. En juuri puhu puhelimessa mitään asioitani, jos ei ole pakko. Olen ollut valmis rukoilemaan ihmisten aiheita, mutta tähän olen vetänyt rajan. Menettelytapani johtuu toisaalta luonteestani ja dissosiaatiohäiriöstä, josta kärsin - se vaikeuttaa minun keskittymistäni. En oikein osaa olla läsnä live-tilanteissa, kun olen väsynyt. Nykyään olen aina väsynyt (sairauteni vuoksi). Joten olen pahoillani ja pyydän anteeksi, että en jaksa palvella, vaikka haluaisin.

Yhteenveto. Nämä asiat ovat teknisiä puolia nettisivujen tekemisestä tai nettipastorina toimimisesta. Ehkä sinä et törmää niihin. Eiväthän ne paljonkaan sivua hengellisiä asioita. Mutta lisääntyvässä määrin erilaiset digijutut alkavat sotkeentua elämänmenoomme ja niiden ymmärtämisestä on suuri hyöty. 

Kun ja jos menee sormi suuhun, on hyvä muistaa, että taivaan Isä osaa kaiken. Hyvää isänpäivää kaikille isille!