Mokaamisen siunaus
Kaikki seurakunnat tulevat tietämään, kuka minä olen: minä tutkin sydämet ja ajatukset ja annan jokaiselle teistä hänen tekojensa mukaan. Ilm.2:23.
Kristuksen tuomarin virka on meille käsittämätön. Osaamme kyllä lausua tuomioita, mutta ne menevät helposti metsään. Vanhurskaita tuomioita tuskin osaamme jakaa. Emme käsitä tuomitsemisen vaikeutta tai vastuuta. Kristus sen sijaan on joutunut ottamaan harteilleen ylimmän tuomarin vastuun ja sitä varten hän mobilisoi seuraajiaan yhteistyöhön. Tutkiminen on perusteellista ja noudattaa metodeja, joita emme käsitä.
Kuollut kärpänenkin saa voiteentekijän öljyn pilaantumaan, ja vähäinen tyhmyys voi vaikuttaa enemmän kuin viisaus ja kunnia. Saarn.10:1.
Mokaamisen siunaus on siinä, että se tuo ilmi sydämen laadun. Kun huomaan jonkin lähimmäiseni tyhmyyden, huomaanko, miten sen kautta minua koetellaan? Jumala, joka näkee kaiken, saa selville, onko arvostelukykyni kohdallaan. Niinpä kun jotakin noloa tapahtuu, saatan harmitella asiaa tyyliin 'olinpa tolvana!' Mutta saatan myös tajuta: nyt läpivalaistaan ihmisiä. Otetaan selville, minkälainen sydän heillä on. Onko myötätuntoa, onko laupeutta? Vai lyökö terävä kieli ja sivaltaako suu armottomasti? Sama arviointi tapahtuu tietysti molempiin suuntiin.
Simeon sai nähdä Jeesus-lapsen ja lausua Marialle profetian: sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä. Näin tulevat julki monien sisimmät ajatukset. Luuk.2:35.
Jeesus oli myös maallisena ihmisenä esimerkki henkilöstä, joka oli ihmisten keskellä 'loukkauskallio'. Hän ei varsinaisesti mokaillut, mutta hän oli erilainen ja sellaisena monia ärsyttävä.
Kristillinen moraali on vaikea oppiaine. Jos tapahtuu jokin erehdys, pitäisi ensin puhutella mokannutta henkilöä kahden kesken (Matt.18:15-17). Jos asia ei selviä, pitäisi ehkä jakaa ongelma useamman ihmisen kanssa. Joskus tekisi hyvää, jos joku ulkopuolinen haastattelisi 'syyllistä' ja antaisi hänelle tilaisuuden kertoa oma näkökantansa. Saataisiin selville ongelman juurisyitä tai teon tahattomuus. Jos oli kysymys puhtaasta vahingosta, asia tulee käsitellä sen mukaan. (Vrt. idea turvakaupungista 4.Moos.35:9-25) Riitapuolet eivät välttämättä sovi asiaa setvimään. Pitäisi osata hyvin pidättyvästi viedä asia laajempaan tietoon. On harmillista, jos asiasta puhutaan kylillä ennen kuin siitä on puhuttu halaistua sanaa mokaajan kanssa. Aina mokan tehnyt ei itse edes tiedosta tehneensä mitään pahaa.
Mokaajat, jotka vahingossa ja tarkoittamatta aiheuttavat harmeja muille, ovat näkemykseni mukaan usein Jumalalle käyttökelpoisia ihmisiä. He ovat todennäköisesti myös riittävän nöyriä, jotta eivät niin kauheasti kärsi maineensa kolhiintumisesta. Jumala ei voi käyttää omanarvontuntoisia ja tärkeileviä ihmisiä.
Olemme Jumalan koulussa joskus aika vaikeatajuisten tapahtumasarjojen keskellä. Emme läheskään aina ymmärrä, mitä on tapahtunut. Siihen saumaan osuvat vielä trollit, tahalliset ja tahattomat väärinkäsittäjät, salaliittoteoreetikot, hysteeriset ihmiset, jotka tekevät kärpäsestä härkäsen. Sitten asian saadessa laajempaa huomiota, se on vääristynyt möykyksi, josta ei enää erota totuutta.
Voimme kuitenkin luottaa, että Kristus näkee totuuden. Hän puolustaa meitä ja auttaa meitä erottamaan valheen ja totuuden toisistaan. Hän ei syntiä tehnyt, hänen suustaan ei valhetta kuultu. 1.Piet.2:22.
Hän on uskollinen ja totuudellinen, hän tuomitsee ja taistelee vanhurskaasti. Ilm.19:11. Hän on kärsinyt oikeusmurhan, jotta meidän ei tarvitsisi kärsiä vääryyttä.
