Yksin uskosta

Joka on vähimmässä luotettava, se on luotettava paljossakin, ja joka on vähimmässä vilpillinen, se on vilpillinen myös paljossa. Luuk16:10. Jumala testaa ihmisiä rahan avulla. Suhtautuminen rahaan paljastaa ihmisestä paljon. Rahan ja uskon suhde on kuitenkin monimutkainen emmekä voi vetää mitään yksioikoisia päätelmiä kenenkään uskonelämän aitoudesta peilaamalla sitä hänen rahan käyttöönsä. Rikkaus tai köyhyys ei ole lähtökohtaisesti hurskasta tai vähemmän hurskasta. Pari asiaa kuitenkin kannattaa pitää mielessään. 1) Rahasta ei saisi tulla elämää hallitseva asia niin että sitä tavoitellaan yli kaiken. Rahaa ei ole tarkoitettu varastoitavaksi ja omaisuutta haalittavaksi tulevaisuuden turvaksi. Ei kukaan voi rakentaa elämäänsä omaisuuden varaan, vaikka sitä olisi kuinka paljon tahansa. Luuk.12:15. 2) Jumalan valtakunnan valuutta on armo, ei euro. Rahalla ei voi ostaa mitään Jumalan lahjoja, ei rauhaa, ei rakkautta, ei turvallisuutta, ei ihmisarvoa eikä pelastusta. Rahalla ei voi os...

Jeesus tapasi Filippuksen ja sanoi hänelle: "Seuraa minua." Joh.1:43. Herätyskristillisen liikehdinnän piirissä usein korostetaan uskon ratkaisun tekemistä. Kun ihminen antaa elämänsä Jeesukselle - tulee uskoon - hän on pelastettu ja turvassa. Evankelistat saattavat olla tyytyväisiä, kun joku tekee ratkaisun ja lähtee seuraamaan Herraa. Mutta on tarkoitus, että Jeesuksen seuraaminen on elämän mittainen projekti. Evankelistan jälkeen olisi hyvä löytyä opettajia ja paimenia varmistamaan, että seuraaminen jatkuu. Jeesuksen seuraamiseen kuuluu seurakuntayhteys. Siihen tullaan kasteen kautta, siinä pysytään osallistumalla seurakunnan elämään. Hengellisen elämän syventyminen tarvitsee Pyhän Hengen yliluonnollista apua. Hengen kaste vie uskoon tulleen siihen iloon ja voimaan ja omistautumiseen, joka tarvitaan, jotta Kristuksen seuraaminen onnistuu pitkäjänteisesti. Pyhä Henki on erityisen tärkeä seuralainen, kun kasvu on edennyt siihen vaiheeseen, jossa kaikenlaiset vaikeudet tu...

Tutkikaa itseänne, oletteko uskossa. Pankaa itsenne koetteelle. Ettekö huomaa, että Jeesus Kristus on teidän keskellänne? Ellei niin ole, ette selviydy koetuksesta. 2.Kor.13:5. Mistä tiedämme, että seuraamme Herraa? Ahdingosta. Joudumme maksamaan hintaa siitä, että kuulumme hänelle. Jos pakenemme mukavuusvyöhykkeelle, emme jaksa seurata Herraa niihin koetuksiin, joissa todellinen vakaumuksellisuus punnitaan. Jossain vaiheessa hengellistä kasvuamme meidän vain yksinkertaisesti täytyy seurata Jeesusta vainotuksi tulemisen hinnalla. Huomaamme esimerkiksi Paavalin elämästä, että hän joutui asteittain yhä pahempaan myllytykseen. Ihmisten raivo purkautui Jerusalemissa yli äyräidensä ja Paavalia mukiloitiin. Hänet haluttiin tappaa. Jeesuksen kohdallahan tämä sama kehityskaari näkyy vielä selvemmin. Asteittain hänen vainoamisensa sai yhä väkivaltaisempia piirteitä, kunnes sitten Jeesus vetäytyi Efraimin kaupunkiin välttääkseen kivitetyksi joutumisen. Kun hän sitten jonkin ajan päästä päätt...

Aamun koittaessa Jeesus seisoi rannalla, mutta opetuslapset eivät tunteneet häntä. Joh.21:4. Jeesus tulee toisinaan meidän luoksemme niin hiljaa ja vaivihkaa, että emme huomaa häntä. Hän vaikuttaa, hän puhuu, hän kutsuu - joskus nuhteleekin - ja me menemme tilanteen ohi. Tajuamme ehkä aikojen päästä, että Pyhä Henki oli läsnä ja puhui. Olemme oppineet näkemään Jeesuksen kuvissa. Jeesuksen hahmo vaihtelee jonkin verran, mutta on yleisesti ottaen tunnistettava eri taiteilijoiden käsialasta. Jos hänen hahmonsa ei tule meitä vastaan kadulla, emme tunnista häntä. Jos hänen hahmonsa tulee joskus yllättävästi vastaan, ajattelemme heti, että on kyse lavastuksesta. "Kuvataanko täällä elokuvaa?" Todellakin: Jeesus ei ole meille enää maanpäällinen ihminen, vaan hänen todellisuutensa on sisäistä laatua. Pyhä Henki edustaa häntä ja puhuu meille Jeesuksen antamia sanoja. Silti hänen läsnäolonsa ja vaikutuksensa voi olla ilmeinen ja hänen sanansa kirkkaat. Jos meillä on vaikeuksia t...

Olettehan kuulleet siitä Jumalan suunnitelmasta, jonka hän armossaan on ilmoittanut minulle, teidän parhaaksenne. Ef.3:2. Tästä Jumalan suunnitelmasta Paavali sanoo, että se on ollut salaisuus, mutta nyt se on paljastettu (jae 5). Paavali kehaisee olevansa hyvin perillä tästä salaisuudesta (jae 4). Jäin hetkeksi miettimään, mistä salaisuudesta tässä puhutaankaan. Intuitioni sanoo, että Kristuksesta siinä puhutaan, mutta miten se tarkemmin määritellään? Tuleeko se ilmi asiayhteydestä? Kyllähän se tulee ilmi. Pitkään salaisuutena pidetty asia koskee Kristuksen ruumista ja sitä, että myös pakanat on kutsuttu Kristuksen ruumiin yhteyteen ja juutalaisten ja pakanakansojen välinen eriarvoisuus on pyyhitty pois. ..muihin kansoihin kuuluvilla on sama oikeus perintöön kuin juutalaisillakin, he ovat saman ruumiin jäseniä ja heitä koskee nyt sama lupaus, kun evankeliumi on johtanut heidät Kristuksen Jeesuksen yhteyteen. Ef.3:6. Paavalin aikaan tämä oli vallankumouksellista puhetta. Me...

Muistathan tuon pelin: kivi voittaa sakset, paperi voittaa kiven ja sakset voittaa paperin. Kristillistä uskoa on vaikea kuvata vastaavana pelinä, mutta uskosta löytyy voittajapareja: armo voittaa totuuden, totuus voittaa valheen, usko lain, rakkaus pelon, valo pimeyden, veri synnin, uusi liitto vanhan liiton, uudestisyntyminen luonnollisen syntymisen, kaste ympärileikkauksen jne. On hyvä opetella tuntemaan uskon periaatteita, jotta osaa tehdä elämässään viisaita valintoja. Raamattu toteaa moneen otteeseen, että usko on salaisuus. Se on aarre, joka on kätkössä ja tulee kaivaa esiin. Hän on tahtonut antaa heille tiedoksi, miten häikäisevän kirkas on tämä kaikille kansoille ilmaistava salaisuus: Kristus teidän keskellänne, kirkkauden toivo. Kol.1:27. Me tunnustamme, että meidän uskomme pyhä salaisuus on suuri: Hän ilmestyi ihmisruumiissa, hänet julistettiin vanhurskaaksi Hengen voimasta, enkelit saivat hänet nähdä, hänestä saarnattiin kansoille, häneen uskottiin maailmassa, hänet...

Jumalan armahtavaan laupeuteen vedoten kehotan teitä, veljet: Antakaa koko elämänne pyhäksi ja eläväksi, Jumalalle mieluisaksi uhriksi. Näin te palvelette Jumalaa järjellisellä tavalla. Room.12:1. Kun tulemme uskoon - tai jo ennen sitä - uskonasiat ovat meille kuin koulunkäyntiä. Luemme Raamattua kuin koulukirjaa ja opettelemme jumalisuuden periaatteita, hyvän ja moraalisen elämän suuntaviivoja - oman ymmärryksemme varassa. Kristillinen usko ohjaa vakaumuksen toteuttamiseen ja myös näyttämiseen. Kirkko ja seurakunta valvovat kasvuamme, ettemme elä enää maailman mukaan, vaan uuden elämän ohjauksessa. Seurakunnan paimennus yhdessä jäsenensä tahdonvoiman kanssa valjastetaan palvelemaan uskon päämääriä. Paavali sanoo tästä, että se on meidän 'järjellinen' jumalanpalveluksemme. Se tarkoittaa, että pystymme sen ymmärtämään ja toteuttamaan sitä tahdonvoimallamme. Mutta oikeastaan siinä on vielä yksi tärkeä elementti - Jumalalle antautuminen. Itsensä antaminen Jumalan käyttöön ja ...