Yksin uskosta

Kiinnostaako nettipastorin työ? Hengellinen nettityö on jotakin, jota valtavirta ei ymmärrä hengelliseksi työksi. Nettipastoriksi kuitenkin vaaditaan Jumalan kutsu. Ja Jumalan koulutus. Nettipastoriksi aikovan on parasta olla vahvasti uskossa, mielellään väkevän kääntymyksen kokenut (mitä se sitten onkaan) ja Raamattuun hurahtanut, Jeesukseen yli kaiken rakastunut ihminen, joka on saanut Pyhän Hengen kasteen. Jep - myönnän, että siitä kehkeytyy aika rankka pääsykoe. Kaiken lisäksi täytyy hyväksyä se, että kukaan ei liiemmin arvosta. Onpa jopa perinteisten pastorien joukossa monia, jotka ylenkatsovat nettityötä ja halveksivat sitä - varsinkin kun edustaa jotain eri suuntausta. Rahallista palkkaa ei kannata odottaa, joten on syytä varautua maksamaan itse kaikki kulut. Hyvät atk-taidot tarvitaan. Täytyy osata luoda itselleen sivusto internetiin ja pitää se toiminnassa. Hieman siis teknistä osaamista. Tietysti työnjako on valttia tässäkin eli jos löytää jonkun kaverin hoitamaan teknisi...

En aio nyt varsinaisesti puhua maallisen oikeuslaitoksen toiminnasta, vaan nostaa esiin raamatullisia periaatteita riita-asioissa. Olen nähnyt, että vihaisilla ihmisillä on halu oikaista ja vetää mutkat suoriksi. On hyvä tiedostaa muutama asia, kun haluaa edetä Jumalan antamien ohjeiden mukaan. Yksi kantava periaate on todistajien käyttäminen: Yhden ihmisen antama todistajanlausunto ei riitä todistamaan ketään syylliseksi, koskipa syytös millaista rikosta tai syntiä tahansa. Asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla. 5.Moos.19:15. Toinen tärkeä periaate koskee teon tahallisuutta. Tuomio voi olla kova, jos teko on tehty harkiten, ja laupias, jos se on tehty vahingossa. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii Vanhan liiton aikainen määräys turvakaupungeista. Näin asiasta on säädetty: turvakaupunkiin saa paeta jokainen, joka tahattomasti ja vailla aikaisempaa kaunaa surmaa toisen ihmisen. 5.Moos.19:4. Jeesuksen aikaan oli Israelissa käytössä roomalainen oikeuskäytäntö, jo...

Väärinkäsitys syntyy usein vahinkona, täysin tahattomasti. Paavali joutui oikaisemaan korinttilaisten väärinkäsityksiä: Teenkö ehkä suunnitelmiani oman pääni mukaan? Sanonko: "Kyllä, kyllä", kun tarkoitan: "Ei, ei"? 2.Kor.1:17. Monet Paavalin tekstit suorastaan kumpuavat väärinkäsitysten maaperästä. Hänellä oli usein tarve selittää epäselvää asiaa ja korjata ihmisten käsityksiä. Monet vitsit tahtovat elää omaa elämäänsä ja päätyvät loputtoman väärinymmärtämisen kohteiksi. Vitsin kertoja on sitten aivan toivoton typerys tai peräti ilkimys. Tai tapahtuu sellaista kuin eräälle henkilölle: hän kuunteli ystävän huolia tämän vävyehdokkaasta. Toinen eläytyi hänen ongelmaansa ja kertoili, kuinka hänellä itsellään oli sellainen ja sellainen ex-vävy - lastensuojelu ja viranomaiset pyörivät ympärillä. Hän ei kaunistellut kaverin ominaisuuksia. Tarkoitus oli sanoa, että sait nyt millaisen vävyn tahansa, et voi saada huonompaa kuin hän. Tämä sai kuitenkin toisen vain huole...

Joskus petymme Jumalaan. Saatamme antaa kymmenykset säännöllisesti, mutta olemme silti taloudellisesti heikoilla. Emme näe siunausta. Tai rukoilemme paljon ja näemme, että Jumala vastaa muille - ei minulle. Vuodatamme sydämemme Herralle tuntemattomienkin sairaiden puolesta, mutta oma perhe sairastaa koko ajan. Palvelemme Herraa uskollisesti, mutta siunaukset näyttävät karkaavan aina vain naapurin puolelle. Samaan aikaan voimme olla kipeästi tietoisia omista puutteistamme. Haluaisimme palvella Jumalaa jossakin tehtävässä, joka on kuitenkin täysin omien edellytystemme ulottumattomissa. Kadehdimme muita, kun emme osaa jotakin työtä, jonka he hallitsevat niin hyvin. Tiedätkö mitä? Joskus meitä vaivaa pätemisen tarve. Haluaisimme osata, haluaisimme suorittaa, haluaisimme kokea työn iloa, kun olemme tehneet hyvää jälkeä. Olisi niin mukavaa palkita Jumalakin sillä, että teemme hänelle täydellisiä palveluksia. Mutta ehkä emme osaa ottaa vastaan Jumalan armoa? Kuva: StockSnap Pixabay...

Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta suurin niistä on rakkaus. 1.Kor.13:13.  Joskus sain kuulla julistusta, jonka mukaan meidän tulee mennä ristiltä eteenpäin ja nähdä, että Jeesus ei ole enää ristillä, vaan hän on nyt ylösnoussut ja on kunnian Kuningas ja väkevä voimassaan ja kirkkaudessaan. Jäin miettimään asiaa ja tulin siihen yksinkertaiseen päätelmään, että Jeesus on molempia. Ei ole mitään syytä kääntää selkäämme ristin Herralle. Hän ei ole joko-tai, hän on sekä heikko ristin kärsijä että voimallinen Pelastaja ja Kuningas. Risti on kuva Jumalan rakkaudesta. Mikään kuva ylösnousseesta Jumalan Pojasta ei välitä meille sitä, mitä ristin evankeliumi välittää. Sovituksen sanomassa meille kerrotaan, että hän otti meidän syntimme kantaakseen, hän otti rangaistuksen kärsiäkseen, hän teki sen rakkaudesta. Tämä rakkaus on agape-rakkautta, pyyteetöntä ja Jumalan armosta kumpuavaa rakkautta. Mutta jotenkin se on vielä sitäkin korkeampaa eikä sana 'agap...

Katso, minä luon uuden taivaan ja uuden maan. Menneitä ei enää muistella, ne eivät nouse mieleen. Jes.65:17. Ilmastotekoja vaativat mielenosoittajat ovat oikeassa, kun pyrkivät luonnonsuojeluun. Oikeansuuntaiset teot voivat hidastaa epätoivottua kehitystä. Raamattu on kuitenkin ennustanut maailmanlaajuisen ilmastokatastrofin jo Vanhassa testamentissa - lue vaikka Joelin kirja -  joten planeetan pelastussuunnitelmat eivät taida onnistua. Mielenosoittajien suosikki-iskulause on "Ei ole olemassa planeetta B:tä". Tiedeuskoiset eksyvät tässä, sillä uskovat ihmiset, jotka tuntevat Raamattunsa, tietävät, että Jumalan suunnitelmaan kuuluu luoda planeetta B ja siirtää uskovat ihmiset sinne, kun tämä maapallo tuhoutuu. Se näytettiin apostoli Johannekselle ja hän totesi näin: Minä näin uuden taivaan ja uuden maan. Ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet, eikä merta ollut enää. Ilm.21:1. Voimme olla luottavaisin mieli. Jeesus on herrain Herra ja kuningasten Kuninga...

Mies lähetti vielä kolmannen palvelijan, mutta tämänkin he hakkasivat verille ja ajoivat tiehensä. Luuk.20:12. Tämä kolmas palvelija liittyy vertaukseen viinitarhan vuokraajista. Isäntä muutti pois maasta ja jätti maatilansa vuokraajille. Sitten isäntä lähetti palvelijansa perimään sadosta kertyneitä voittoja, mutta vuokraajat pieksivät hänet. Näin tehtiin useammalle ja viimeiseksi isäntä lähetti poikansa paikalle. Hänet tapettiin. Olemme tottuneet selittämään vertauksen niin, että siinä kerrotaan Israelin kansasta, joka hylkää messiaansa. Mutta yhtä hyvin siinä puhutaan kristillisen ajan seurakunnasta. Se on varoittava teksti meille kaikille. Se pysäyttää miettimään. Tunnistanko Jumalan palvelijat, jotka Herra on lähettänyt luokseni? Eräs henkilö sai Jumalalta ohjeen: "Älä nuhtele kovasti vanhaa miestä" (1.Tim.5:1). Hän tapasi erään jumalattoman ikämiehen ja puhutteli tätä lempeästi. Sitten hän kohtasi ikääntyneen uskovan miehen ja sätti tämän maan rakoon! Pitäisikö ...